Hoppas – tuftattuja ryijyjä 1970-luvun toiveikkuudesta

1.7.-30.9.2024, Hotelli Helka, Helsinki

Nykyhetken pelottava tulevaisuuskuva sai minut pohtimaan eri sukupolvien suhtautumista tulevaisuuteen, toivoon ja muutokseen.

1970-luvulla Suomessa oli käynnissä suuri yhteiskunnallinen murros, kaupungistuminen, tuoreiden lähiöiden lupaus, sadattuhannet Ruotsiin paremman elämän perässä muuttaneet, naisten lisääntynyt työssäkäynti, inhimillistyvät lait ja kansainvälistyvä keittiö.

Koskenkorvan myyntiennätykset sijoittuvat myös tälle kymmenluvulle, kuten syntymänikin. 

Paljon lupaavaa siis.

Kuvittelen mielessäni Hagalundiin tuoreen aviomiehensä kanssa muuttaneen Åsa-Ulrikan, joka kuuntelee radiota, nojaa käsiinsä tuijottaessaan kappaverhojensa lomitse lähiöelämää ja toivoo, että säilykepersikkahyytelö irtoaa tällä kertaa vuoastaan murtumatta, imaisee viimeiset savut savukkeestaan ja kohentaa kampaustaan.

Toisaalta myös tupakansavuisia keittokomeroita, raskaita kolpakoita, kapeaa leipää, Irwin Goodmanin lyriikoiden lihaksi elämistä. 

Hyytelöruoat pelastivat monen vähävaraisen perheen aterian, ne ovat ällistyttävä silmänkääntötemppu. Kuinka vähästä voitiinkin luoda gelatiinin ja muotin avulla jotain juhlallista, prameaa, ja hetken taas uskoa että elämä kantaa.

Juuri tämä hauras onnen tunne, lähes epätoivoinen usko huomiseen toimi teosten inspiraationa.

Näyttelyssä on esillä myös mielenosoituskulttuurin muutosta pohtivan teoksen osia, tekstiryijyjä, jotka voidaan nähdä myös mielenosoituskyltteinä, kunkin sisäisenä motiivina osallistumiseensa.

Kaikki teokset ovat myynnissä.

Purkutaide 2024, Ihmemaa X

Purkutaide-hankkeen Ihmemaa X -näyttelyyn tein Nimenomaisesti kutsutut -installaation, jonka keskiössä on kolme tuftattua ryijyä.

Ryijyihin halusin tallentaa Suomen lähihistoriasta hetkiä, jotka kuvaavat suomalaisen mielenosoituskulttuurin muutosta, (julkisen) vallan käyttöä ja demokraattista osallistumista.

Oikeus osoittaa mieltään, mielipiteestä riippumatta, on yksi keskeisimmistä demokraattisen vaikuttamisen keinoista, ja se miten yhteiskunta suhtautuu mielenosoituksiin, kertoo suoraan demokratian tilasta.

Pidän mielenosoitusoikeutta pyhänä, tämä korostuu teoksen kolminaisuudessa ja mellakka-aitojen luomassa alttarikehässä, jonka ääreen pysähdytään, ja joka erottaa kaiken pyhimmästä, alttarista.

Itse tilan maalasin yhdessä runoilija, erikoismaalari Sinikka Huuskon kanssa toisaalta toistamaan voimakeinojen käyttämiseen koulutetun viranomaiseen yhdistettyjä sävyjä, toisaalta kuvaamaan ryijyjen tekemisessä läpikäymiäni tunnetiloja.

Ryijyissä kuvatut mielenosoitukset ja tilanteet nousivat esiin tarkastellessani viime vuosien mielensoituksia ja viranomaisten vaihtelevaa suhtautumista niihin. Kiihkeätahtisen uutisvirran keskellä elettäessä merkittävätkin tapahtumat unohtuvat usein muutamassa viikossa, ryijyiksi toteutettuina valitsemani hetket ovat kuin konkretisoituja, pysyviä muistoja, merkintöjä.

Prosessi oli odottamattoman raskas. Heittäydyn teosten maailmaan voimalla, tutkien ja pohtien ensimmäisestä ideasta ja inspiraatiosta lähtien eri näkökulmia, arvoja, yksittäisiä kokemuksia ja yhteiskunnallista merkittävyyttä, samaistuvuuttakin.Myös teknisesti teokset olivat haasteellisia. Yksin jo toimivan, harmonisen ja riittävän laajan paletin löytäminen vei aikaa, ja kymmeniä epäonnistuneita kokeiluja. Nyt, näyttelyn valmistuttua, haaveilen että voisin palata aiheen pariin, useampi ryijy jäi toteuttamatta aikataulun ja omien resurssien vuoksi.

Teosten materiaalihankintoja tuki Kansan Sivistysrahasto.

Teokset vasemmalta oikealle

Runeberginkatu, 2024

Tuftattu villa- ja akryylilanka

155x118x4cm

3500€

Kaisaniemenkatu, 2024

Tuftattu villa- ja akryylilanka

147x115x4cm

3500€

Mannerheimintie, 2024

Tuftattu villa- ja akryylilanka

135x118x4cm

3500€

Lahjoitan Kaisanimenkatu -teoksen myyntihinnasta 10% Elokapinalle.

Ryijy 2.0 -näyttely Muotoilukeskus Protossa, Oulun Pikisaaressa 31.5.-10.8.2024

Muotoilukeskus Proto kuratoi ja toteuttaa Ryijy 2.0 -näyttelyn, joka esittelee uusia näkökulmia perinteiseen ryijytaiteeseen. Näyttelyyn valikoitui ajankohtaisia suomalaisia taiteilijoita, joiden teosten avulla näyttelyyn on saatu hyvin laaja kattaus uusiutuvaan perinteeseen.

Ilokseni olen yksi heistä. Minun lisäksi näyttelyyn tuo teoksiaan Heini Riitahuhta, Hanna-Kaisa Korolainen, Niina Mantsinen, Sini Villi ja Melissa Sammalvaara. 

Näin monipuolista ja tuoretta näkökulmaa aiheeseen en ole kohdannut aiemmin. Olen todella innoissani näyttelystä, ja kiitollinen valinnasta. Tähän jos mihinkään sopii #parhaassaseurassa
Näyttelystä ja aukioloajoista lisää https://proto.fi/

Asunnottomien yö

Minä ja runoilija Sinikka Huusko toteutimme yhteistyössä Vailla vakinaista asuntoa VVA ryn kanssa Asunnottomien yöhön 17.10.2023 taideintervention. Tein kaksi naiserityistä asunnottomuutta käsittelevää teosta vuoropuhelussa Sinikka Huuskon tilaisuuteen kirjoittamien runojen kanssa.

Katso/e l, 2023

Tuftattu akryylilanka

123x58x4cm

2400€

Katso/e ll, 2023

Tuftattu akryylilanka

123x60x4cm

2400€

Lahjoitan kyseisten teosten myyntihinnasta 20% VVA ryn tärkeään työhön.

Teoksesta Katso/e ll tehty jättiprintti oli esillä vuoden 2024 Purkutaidetalon ikkunagalleriassa Keravan keskustassa.

Sadas ja viimeinen

Kenen kaupunki – Nainen yössä -taideinterventioon Helsingin Juhlaviikkojen Taiteiden yöhön toteutettu miniryijykokonaisuus, jonka myötä sadan huuliaiheisen ryijyn sarja tuli täyteen. Teokset olivat esillä myös Querencia -yhteisnäyttelyssä syksyllä 2023.

Si même un peu -näyttely Gumbostrand Konst & Formissa

Kokoelma ilkikurisia miniryijyjä

Kohtaamisia -näyttely, Helsinki Pride 2022, Helsingin kaupungintalo

Pride 2022 teemanäyttely Kohtaamisia kokosi kolmen eri alan taiteilijan teokset yhteen Helsingin kaupungintalolle. Lisäkseni näyttelyssä olivat valokuvaaja Veera Kontula sekä käsitetaiteilija JP Väisänen.

Kenen kaupunki -taideinterventiot 2022

Toteutimme runoilija Sinikka Huuskon kanssa sarjan taideinterventioita odottamattomissa julkisissa paikoissa, kysyen kenelle kaupunki kuuluu, onko se yhtä saavutettavissa ja turvallinen sinulle ja minulle.

Kenen kaupunki -projekti sai Helsingin kaupungin taide- ja kulttuuriavustuksen vuosina 2022 ja 2023.

Teoksia vuoden 2022 yksityisnäyttelyistä Trop, Encore Trop ja Sans vergogne

Pidin vuonna 2022 neljä yksityisnäyttelyä, Trop Galleria Topelius, Helsinki, Encore Trop, Puukonttorin galleria, Nuutajärvi, Sans Vergogne, Pyhtään kulttuuritalo, Pyhtää sekä Taito Finlandia -kutsunäyttely Suomen käsityömessut, Tampere.